Avio-oikeus
Lähtökohtaisesti kihlaparin avioituessa on kummallakin heistä avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Poikkeuksena tästä voi olla, että pariskunta on keskenään tehnyt ja rekisteröinyt avioehtosopimuksen, joka molemmin – tai yksipuolisesti määrää omaisuuden kaikkinensa tai osittain avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Toinen poikkeus voi olla, että jompikumpi heistä on joko perinyt tai saanut lahjaksi omaisuutta, jonka osalta luovuttaja on luovutuskirjassa määrännyt, että omaisuuden avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Huomion arvoista on, että puolisot voivat myös tehdä avioehtosopimuksen, joka palauttaa avio-oikeuden.
Miten avio-oikeus toteutuu?
Avio-oikeus ei tee puolisoiden omaisuudesta yhteistä omaisuutta, vaan edelleen nk. nimiperiaatteen mukaisesti omaisuus katsotaan sen puolison omaisuudeksi, jonka nimiin omaisuus on hankittu / kuka omaisuudesta on maksanut / kuka varat on tienannut. Avio-oikeus realisoituu avioliiton päättyessä joko puolison kuolemaan tai avioeroon. Tuolloin avio-oikeus toteutetaan seuraavasti:
| Marja | Yhteensä | Pekka | |
| Avio-oikeuden alainen omaisuus (a-o o) | 250 000,00 | 350 000,00 | |
| Avio-oikeudesta vapaa omaisuus (a-o v) | 100 000,00 | – | |
| a-o o | 600 000,00 | ||
| Tasinko | 50 000,00 | -50 000,00 | |
| Marjalla | 300 000,00 | ||
| Pekalla | 300 000,00 | ||
| Marjalla lisäksi a-o v | 100 000,00 | ||
| Yhteensä | 400 000,00 | 300 000,00 |
Osapuolista se, joka luovuttaa toiselle tasauserän (tasinkoa) päättää millä avio-oikeuden alaisella omaisuudella hän haluaa suorittaa tasingon.
Tasinko ei ole lahjaa eikä kuoleman tapauksessa myöskään perintöä, joten ko. saannosta ei suoriteta lahja- tai perintöveroa.
Poikkeuksena tasingon suorittamisvelvollisuudesta on lesken etuoikeus kieltäytyä luovuttamasta omaa omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille. Näin ollen voidaan sanoa, että tasingon tehtävä on suojella puolisoita heidän keskinäisissä varallisuussuhteissa.